Siivoaminen on suurin piirtein tylsintä, mitä tiedän. Siksi innostunkin aina, kun markkinoille ilmestyy laitteita, jotka lupaavat helpottaa tai tehostaa siivousta. Johdottomat varsi-imurit ovat hyvin käteviä, koska sellaista on helppo pitää käden ulottuvilla, eikä ärsyttävä johto ole imuroinnin tiellä. Markkinoilla on todella hyviä varsi-imureita. Myös lattiapesurit ovat kivoja, sillä sellaisella voi korvata vanhan mopin – mutta ne eivät oikein vielä ole kehittyneet tarpeeksi hyviksi. Unelma olisikin laite, joka sekä imuroisi että pesisi lattiat. Olen kokeillut muutamia yhdistelmäimureita, ja osa on jo melko hyviä, mutta aina niissä on jokin ärsyttävä ongelma. Electrolux on myös päätynyt hybridiratkaisuun, mutta sepä toimiikin yllättävän hyvin.

Pakkauksen sisältö

Heti alkuun on todettava, että kyseessä ei ole mikään pieni laite, jota voi huomaamattomasti pitää huoneen nurkassa. Syy kokoon on, että käytännössä EW82U2DB käsittää kaksi eri laitetta, joilla vain on yhteinen moottori. Latausasema on jo itsessään jättimäinen, ja siinä voi säilyttää lattiapesuria. Erikseen on pidike imurin varrelle sekä pölysuulakkeelle, rakosuulakkeelle ja puhdistusharjalle. Latausasema toimii latauksen lisäksi myös mopin pesuasemana.

Käyttö

Yhdistelmäimuri on ensimmäinen näkemäni Electroluxin malli, jossa on pieni värinäyttö yksinkertaisen tekstinäytön ja valojen sijaan. Näytöltä näkee jäljellä olevan akun varauksen ja valitun siivoustehon, mutta ennen kaikkea erilaisia symboleja, jotka kertovat, että jotain on korjattava. Hyvin pedagoginen lähestymistapa. Tavallisen virtanapin lisäksi on suihkenappi moppia varten ja imutehoa säätävä nappi, jonka vaihtoehdot ovat auto, high ja boost.

Moottoriyksikössä on tavallista suurempi akku, sillä lattiapesuri vaatii sellaista. Samalla akku tekee laitteesta painavamman. Se kannattaa ottaa huomioon, mikäli suunnittelee imuroivansa pidempiä aikoja ja kädet väsyvät helposti. Akunkestokin on akun koon ansiosta toki pidempi: mittasin high-teholla akunkestoksi hieman yli 40 minuuttia. Varsin vaikuttavaa!

Laitteen puhdistus

Tuttuun tapaansa Electroluxin lisävarusteissa on selkeät napit, joita painamalla ne irtoavat. Tässä tapauksessa pääasia on vaihdella moottoria varsi-imurin ja lattiapesurin välillä. Electroluxin laitteiden varret ovat onneksi metallia, siinä missä moni kalliimpikin kilpailija on siirtynyt muoviin.

Pölysäiliön irrottaminen tapahtuu painamalla pohjassa olevaa nappia ja vetämällä. Filtteriosio lähtee irti pienestä kahvasta painamalla ja sitten vetämällä, mikä on vähän turhan työlästä. Työstä seuraa kuitenkin välitön palkinto, kun huomaa, että kone erottelee isommat roskat, kuten hiekan, hienojakoisemmasta, kuten pölystä. Usein, kun varsi-imurin suulakkeesta kuuluu ratinaa, epäilyttää, että se on menossa tukkoon. Mutta ei tällä ratkaisulla! Miksi muilla ei ole tällaista keksintöä? On myös mainiota, että filtterin voi huuhdella hanan alla, jolloin se kestää pidempään.

Likavesi kerääntyy yllättävän suureen säiliöön, joka on sijoitettu keskelle lattiapesuria. En ihan ymmärtänyt paikkavalintaa, ennen kuin tyhjensin säiliön. Säiliö irtoaa napin painalluksella, jonka jälkeen sisäsäiliö vedetään irti putkesta. Se osoittautui suodatinjärjestelmäksi, joka erottelee isommat roskat likavedestä. Aiempiin testaamiini lattianpesuratkaisuihin verrattuna tämä on suorastaan nerokas. Likaveden voi kaataa suoraan viemäriin ja roskat ravistella erikseen roskapussiin – eipähän tarvitse pelätä, että viemäri menisi tukkoon!

Imurointi

Moottorisuulake toimii todella hyvin kovilla lattioilla, eikä laservalo paljastanut juuri lainkaan pölyä imuroinnin jälkeen. Imurin oma valo on täysin hyödytön pölyn bongaamisessa. Moottorisuulake jäi helposti kiinni litteisiin mattoihimme, mikä on ongelma, joka vaivaa käsittämättömän useita testaamiani varsi-imurimalleja. Tällaisessa tilanteessa olisi hyvä, että pyörivän harjan saisi sammutettua. Harjaan ei kuitenkaan jää kiinni pitkiä hiuksia tai karvoja, mitä sekä pitkähiuksiset että lemmikinomistajat arvostanevat. Sekä pölysuulake että rakosuulake toimivat kuten pitääkin.

Lattioiden pesu

Lattiapesurissa on kaksi vastakkaisiin suuntiin pyörivää harjaspäätä. Samanlaiseen ratkaisuun olen aiemmin törmännyt vain Dyson WashG1 -mallissa. Ratkaisu on tehokas, ja Electroluxin jäljiltä lattiat ovat huomattavasti kuivemmat. Yleensä isot, kuivuneet tahrat aiheuttavat lattiapesureille haasteita. Eikä nytkään oikein mitään tapahtunut, kun vedin konetta edestakaisin tahran päältä. Kunnes muistin laitteen varressa olevan suihkenapin. Pari painallusta siitä, ja tahra sai jäädä likoamaan pesuainesuihkaukseen. Jätin laitteen pystyyn seisomaan, jolloin moottori sammuu. Hetken kuluttua tulin takaisin ja kokeilin tahran pesua uudelleen, ja nyt lopputuloksena oli kiiltävän puhdas lattia. Ja koska nyt tiesin, ettei likavesisäiliötä tarvinnut kaivella käsin tyhjennyksen yhteydessä, melkein odotin innolla, että kissa alkaisi kakoa.

Kun koneen vie latausasemalle, tarvitsee vain painaa nappia ja se aloittaa puhdistusohjelman. Pesuasema pesee harjaspäitä kahden minuutin ajan, jota seuraa viiden minuutin linkous ja lopulta kuivaus 70 asteessa, joka huolehtii siitä, ettei moppauspäihin kerry bakteereita ja hajuja. Tarpeen mukaan harjaspäät voi myös irrottaa ja pestä käsin.

 

Yhteenveto

Olen testannut muutamia varsi-imureita moppauspäillä sekä yhdistelmäimureita. Aina niissä on jotain vikaa, ja usein moppaus on tehotonta ja vaatii jälkikäteen säiliön tyhjentämistä käsin, mikä on ällöttävää. Tässä tapauksessa imuri on oikeastaan laitteen heikoin lenkki, mutta sekin toimii oikein hyvin. Lattiapesuri on mallin vaikuttavin osa, ja se puhdistaa kuivuneetkin tahrat. Parasta on se, että säiliö erottelee likaveden roskista, joten kiinteää ainesta ei tarvitse itse kaivella säiliöstä: roskat kopautetaan roskikseen ja likavesi kaadetaan viemäriin. Lataus- ja pesuasema huolehtii lopuksi moppauspäiden pesemisestä ja kuivaamisesta. Nyt oikein odotan lattioiden pesua!